Hanna Väätäisen runoja. Jos luet blogia kännykällä, käännä näyttö vaakasuoraan.
Hän sanoo: "Joskus mietin, millainen tämä perhe olisi,
jos en olisi syntynyt." Tämä tiedoksi syntymättömien vanhemmille.
Nyt olen kentän laidalla katsomassa rakenteita.
Peli on hidas.
Ehdin nähdä käänteet, hihkua.
ja käyttää kolmekymmentä vuotta oppiakseni
juoksemaan yhtä hitaasti kuin kenttä.
Karhu varasi ajan ja täytti kyselyn. Arvot olivat oikeat.
Solut kulkivat letkua pitkin pussiin, vihdoin,
sillä liian kauan oli mennyt kalliita karhunsoluja hukkaan.
Nyt menemme teurastamoon katsomaan vaatteita.
Avaamme yhdelle sialle tilin.
Vasta kun seuraajat alkavat kokoontua, nostamme sian johtajaksi.
Laskemme yhden sikamaiseksi haukkumamme karhun alas.
Kysymme onko nyt hyvä.
