Ompelijan kirja, runokokoelma

Ompelijan kirja

on ilmestynyt!

Hanna Väätäisen

esikoisrunokokoelma

kertoo ompelijaksi tulemisesta.

Teos on pdf-muotoinen e-kirja,

jonka voi tilata osoitteesta

vaatainen[piste]hanna[at]gmail[piste]com

Hinta: 25 €

ISBN 978-952-88-1457-3

Teosta voi lukea kansalliskirjaston vapaakappaletyöasemilla!

Kirjan voi ostaa myös

Ellibs-kirjakaupasta.

684

 

"Ei se oo ope, se on Hanna!" 

lapset sanovat toisilleen. 

He kysyvät hiuksista. He kysyvät

iästä. He kysyvät lapsesta, joka on tehnyt nuken.

He tekevät hahmoja ja väittävät, etteivät

osaa tehdä hahmoja. He jonottavat

ompelukoneelle ja liimapyssylle.

Hahmot tanssivat kirjahyllyjen päällä, 

              ja lapset sanovat, 

että kirjasto on paras paikka.

647

 

Hirviö

      löysi positiivisen vammaisidentiteetin.

                           Niin positiivisen, ettei hän

           

                                               tule ikinä löytämään

                                                  mitään vikaa 

                                             siitä.

                                     Itsenäisen 

                            elämän liike!

                 

                      

                                  Olemme valmiita

                     keskustelemaan hänestä.

646

 

Alamme pitää

       luonnonlakina 

              huoneista kuuluvaa huutoa.

Käymme vastaanotolla puhumassa siitä.

          

     Ihmettelemässä.

Isämme eivät käyneet.

   Puhumassa. Ihmettelemässä.

                          Eivät isiensä isien huudosta.

     Kysymme. Jostain

          tuo 

               vankkumaton                    

            

                     

                

      rakkaus 

   

huutoa

       

          

           kohtaan

                on tullut.

             

        

                          Tuo posi.

                            Kuuletko,

                   itsenäisen elämän liike!

       

 

      

      

               

           Haluamme

         

  itsenäisen

elämänsä huutajille

                  

      liian kovaa koulua,

        liian kevyesti pehmustettua,

              haluamme viedä heiltä kohteen pois.

                   

           

                   Haluamme

                äideille

                vapautta.

               Silloin näemme

       onko posi

              

               niin 

                 kova, niin posi kova,

             

             että

         

    se

         

        pärjää.

                

    

581

 

Hän valmistautuu painamaan nappia,

mutta joku painaa ennen häntä.

"Vittusaatana!"  kuusivuotias huutaa bussissa.

Katson hänen märkää naamaansa.

Menen jokirantaan 

valkoiselle kankaalle

kirjottujen vesimelonikuvioiden 

ja lehmuksiin ripustettujen nyrkkien

viereen. "Vittusaatanan saatana!"

580

 

Turkulainen porvari käyttää bussia

yhtenä päivänä vuodessa.  

Hän käy kusella läpinäkyvän 

pysäkkikatoksen takana

ja matkustaa sitten heiluttamaan 

koulutuksen symbolia ilmassa

koulutusleikkausten keväänä.

Anna nyt ihmisten juhlia, sanot.

579

Nyt meillä ei ole enää varaa tähän.

"Emme aio pitää teitä täällä aina",

sanomme ja alamme kaivaa

tunnelia ulos.

Ja he alkavat ryömiä. 

Kuulemme kuplien nousevan maan sisältä,

kun he, jotka joskus osasivat jakaa maan,

päätyvät nyt olemaan yhtä sen kanssa.

Nousemme hikisinä ja huolestuneina

kuplien päälle ja huomaamme huutavamme.

"He ovat löytäneet ulos!"

571

 

Maailmasta oli tullut pienempi kuin mekko.

           Verhojen piti olla kiinni hiusten piti olla

                    herättämättä huomiota kiss

       an piti pysyä pois 

pöydältä,

           vaikka maailmaan mukaso

                      

                               pimattomat olisivat vain halunneet 

                            

                                                                         se

                                                  nou

                               sta

        nou

                     

                                                                   en (itsensä)

                                       mis

                            

                                                                                       vuoksi. 

                                    Ja nyt sekin otettiin heiltä pois.

                                              

           Hyvään palatakseen he pää tt i vät (mmmm) 

 nousta peilin korkeudelle.

"Kaltoinkannellut ovat kantaneet kekonsa

                 eri korpiin!" eräs hieno kantaja (mmm e) iloitsee.

       

                                             Hiha pitää nyt istuttaa maahan.

                              Vyötärö saa jatkaa liikkumista

               istuen.                                                          "Hieno!"

     

                                               kantaja sanoo,

                                       hän, jolla

  on yhdet hiukset juhlia varten,

                                  toiset työtä varten

                                        ja kolmannet soutua varten,

                hän, jonka käsi on alkanut vääntyä niin, 

että siihen voi asettaa 

      sakset

          (kamman)

                      (koneen)

       (peilin)