keskiviikko 5. elokuuta 2020

160







Meitä ei ole kukaan koskaan auttanut,
hän sanoo meille, menee kotiin ja alkaa karjua. Kissa nostaa päänsä, 
puoliso laskee päänsä.

Pystyn haistamaan raa'an sydämen, jonka kissa on jättänyt syömättä yöllä.

Lapset ovat ommelleet heidän vaatteensa 
ja hakeneet kaivoksesta metallit heidän puhelintaan ja hybridiautoaan varten. Ja heidän omat lapsensa
tietävät jo, ettei karjumista luokitella sairaudeksi.

Hevilaulajan kurkusta tulee verta.
Kukaan ei ole koskaan auttanut meitä, hän sanoo,
ja laittaa Chopiniä soimaan.







159





Meitä ei ole kukaan koskaan auttanut,
he sanovat.

Pölyttäjä, hajottaja, tuuli,
sika, kana, levä, sieni,
kaivaja, kantaja, siunaaja, orja,
me luettelemme.

He kutsuvat runoa harrastukseksi 
pitääkseen sen hiljaisena.