52

Aukeamat ottivat lukijat suihinsa,
ja kesät putosivat pihoille lintujen nokista.

Pääskyset sanoivat: "Mekon tarvitsee vain korjata ikkuna ja avata se,
jotta kuuluisimme tänne."

Mekolla oli kaksi keskeneräistä pesää päänteillä
ja vain yhdessä niistä pää.

Pukijat, nuo kaksipäiset nelijalkaiset organismit,
olivat nousseet kuudelta pukemaan ensin itsensä ja sitten muut.

Ne kertovat: "Täällä oli eilen henkilö, jonka silmissä uivat tetrat."

Mekoilla ei ole silmiä, mutta ne olivat

näkevinään, kuinka vaikeaa

on raapia koko aamun yhtä ja samaa kohtaa.

51

Matkustimme paikkaan,
jossa kaikki miehet ovat sokeita, kaikki naiset näkeviä.
En kerro, missä se on.

Hän oli sikarinsavua korvakäytävässä,
englantilainen valssi transit-hallin kaiuttimissa
ja sen välinpitämättömänä viipyvä vaikutelma,
sormissa koodinimi ja lukemat.

Mitä tuhlausta on torkkua eri kaupungeissa!
Mitä tuhlausta ottaa talteen ihmisen haju!

Osasimme kyyhöttää tarpeeksi hiljaa
ryhtyäksemme puhumaan mistä hyvänsä

ja eksyäksemme itseemme kuin kissat.

50

Miksi ihmistä ei voi rakastaa
yhtä hyvin kuin konetta?

Ehdin kiintyä kylmään lihaan,
märehtiä niskan karvat ja kämmenselän suonet.
Minä uppiniskainen vuohi.

Internet on täynnä äänetöntä naurua.

Surumielisyys
kuin paneutuisi makaamaan raadon viereen
ja alkaisi hyväillä sen reittä.

49

Kuljetin huuliani paperilla.
Päästin kirjoituksen hyväilemään minua
korvien välistä.

Hänessä oli sama haju kuin mummissani,
ja sitä hajua minä halusin.

Hän, joka luki kanssani mieluummin äänikirjaa
kuin tätä runoa,
oli vastassa asemalla
lämpimänä kuin syksy.

Hän istui kanssani linjalla hiljaa,
siteerasi vanhoja kirjeitään,
läimäisi minua entisillä rakastajillaan.

Juhlissa ihmisten katseet kertoivat siitä.

Hän kertoi minulle naisesta, jolta putosi naama.
Kertoi, kertoi ja kertoi naisesta
toistaen sanaa inhimillinen.

Onneksi en ottanut häntä.

48

Istumme pedillä, jolla on soittimen ääni
ajattelemassa, kuinka se haluaa meidät tänään,
tuoksumassa painosta tulleilta kirjoilta.

Hän istui jalat kiinni toisissaan,
kun hänen korvansa näki minut lehdessä.

Hovin lemmikki oli nukkunut lasisella pöydällä,
kun meille kasvoivat yhteiset sukupuolielimet.

Hän sai yhdeksänarpisen naisen silmät
eikä hovissa ollut montaa joka sille asialle olisi nauranut.

47

Tässä kaupungissa sokeita ihmisiä ei riitä kaikille.
Niille, jotka etsivät ihmistä vamman takaa, 

löytyy ikävä yllätys.

Häissämme puhalletaan kuplia.
Meillä on molemmilla mustat vaatteet,
ja posetiivari soittaa samban.

Keskellä nurjaa unta
halaan kieltä kuin koira
ja käyn asumaan kaulalleni.
Elämää naurattaa.

Naimisiin menevät ne,
jotka eivät muuten luota toisiinsa.

Hän suuntaa sängystä pöydän ääreen,
asettaa sormensa naksuvalle näytölle
kuin työntäisi ne postiluukkuun.

Hän seuraa minua kylpyhuoneeseen
ja kertoo, mitä ajattelee kirjoista.

En käsitä mitään hänen puheestaan.

Näen unta häistä.

Yöllä kissa kiipeää hänen selkäänsä.
Otan kissan ja menen.

46

Olen tullut keskustaan päästäkseni reunalle.
Juna lähtee.

Hänet on kuviteltava keneksi hyvänsä,
jotta hänet voisi kuvitella.

Ihmisten kiivaus on kerääntynyt
kadulta kivistykseksi poskipäihin.
Taiteilija on paiskannut kuvat katuun,
sillä sirkus ei tahdo tulla vangituksi.

Minä en rakasta sirkusta
sellaisena kuin se on
vaan sellaisena kuin se rakastaa.

Mustaan pukeutunut mies juoksee väkijoukon halki,
tuijottaa minua ja osoittaa sormella omaa päätään.

Löyhkäävät liukulattiat, raput, tahmeat laiturit.
Kaupunki on silmien takana oleva akrobatia.
Joku koskettaa olkapäätäni ja sanoo: en puutu asiaan.

45

Mitä tahansa ei voi tapahtua.

Voin olla taloudellisesti riippuvainen
osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevasta
sairaasta ihmisestä.

Riippumattomat voivat sylkeä
rakastavaisten päälle yksinolon.

Liskojen kielet voivat mennä
korvan juuresta keuhkoon.

Minulta voidaan ottaa
salissa suolet ulos.
Ne voidaan panna maljaan ja puhdistaa,

eikä minusta siltikään tule nopeaa.

44

Näkevät eivät näe sokeaa silloin,
kun hän lyö päänsä pylvääseen
vaan kun hän on kaupan kassalla hidas.

Ruuduissa hyvätuloiset
kertovat olevansa onnellisia,
koska he ovat saaneet lisää rahaa.

Toivotan mahdollisimman vähän menestystä.

Joku sylkäisi minut provinssiin.
Lounaassa asui Puutarhan lauantaicharmi.
Heti muodostui lajien välille suhde,
ja kissat hyväilivät kyljillään vieraan väsyneet sääret.

Raajat lähtivät omille teilleen
ja alkoivat elää toista aikaa,
itsenäistyivät, paljon ennen päätä.

Pääni jäi väliin.
Pääni jäi kannen ja koneiston väliin,
kun olin laskemassa flyygelin kantta alas.

Ehkä halvaus on kuitenkin parasta,
mitä ihmiselle voi tapahtua.