49

Kuljetin huuliani paperilla.
Päästin kirjoituksen hyväilemään minua
korvien välistä.

Hänessä oli sama haju kuin mummissani,
ja sitä hajua minä halusin.

Hän, joka luki kanssani mieluummin äänikirjaa
kuin tätä runoa,
oli vastassa asemalla
lämpimänä kuin syksy.

Hän istui kanssani linjalla hiljaa,
siteerasi vanhoja kirjeitään,
läimäisi minua entisillä rakastajillaan.

Juhlissa ihmisten katseet kertoivat siitä.

Hän kertoi minulle naisesta, jolta putosi naama.
Kertoi, kertoi ja kertoi naisesta
toistaen sanaa inhimillinen.

Onneksi en ottanut häntä.