Yöllä yksi aurinko paistaa suuhun, toinen suusta ulos.
Painamme silmät yhteen.
Viimeistään silloin,
kun annamme hiuksille pelkkää vettä, alamme tuoksua.
Päivällä istumme vierekkäin ja katsomme samaa ruutua
muina sieraimina.
Hanna Väätäisen runoja. Jos luet blogia kännykällä, käännä näyttö vaakasuoraan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.