528

 

Menemme Oxford Streetille lukemaan mekkoja 

ja Piccadillylle sovittamaan runoja

päällemme. Löydämme puistosta lähes umpeenkas

vaneen polun, joka kulkee viljelypalstojen ympäri

ja seuraamme sitä kolmen kävelevän ja yhden istuvan muodostamana jonona.

"Minne olette menossa?" meiltä kysytään. 

"Osaatteko mennä sinne?" meiltä kysytään.

"Onko teillä kaikki hyvin? meiltä kysytään joka päivä metrotunneleissa,

sillä jokaiselle Lontoossa asuvalle 

kaupunki on kovempi paikka kuin meille, käymässä oleville.

527

 

Matriarkka ja klovni 

katsovat museossa toisiaan

lukemassa teosten viereen

asetettuja tekstejä

      t     

 a

              rk

       ast

            i. He sanovat: "Ihmiset tulevat m

               use

                 oon kat

                    somaan tek

                            stejä

                  vielä sitten, kun

               kirjat ja vei

                 stok

           set ovat

                muuttuneet

                näkymättöm

            iksi.

             He katsovat tekstiä

                tar

               ke

                   mm

                            in kuin

                  m

          i

        t

     ää

   n m

   uu

    ta. T

                   arki

                     mmin           

       

         kai

    

        kist

a lukutaitoisista,

                           jotka käyvät museoissa

                                  katsomassa

                             lukemista

                                             .

526

 

Klovni ostaa viiden punnan kihlasormukset 

                        Tate Modernin myymälästä, sillä

            lontoolainen musikaali on hyvinrasvattu kone,

   jota nuori yleisö opettelee kannustamaan huutaen. 

Nauramme amerikkalaisille.

             Heathersit nauravat. 

     Ympärillämme istuvat ihmiset nauravat lujempaa

       kuin me.

         Näemme aavistuksen 

          improvisaatiosta aplodien aikana.

           Huuma kestää paluumatkan 

    metroasema-avaruudessa. Sähkömopoja on 

näyttämöllä vähemmän kuin tunneleissa.

Jos

       jos

     jos kaikki 

   olisivat tanssineet ja laulaneet 

upeasti tuunattujen mopojen päällä maaten

                                   

jos

            jos

               jos

huutaisimme vieläkin.

525

 

Kaikki auttavat kaikkia.

Jäämme alukseen etsimään tietä.

Pääsemme ilman vammoja maan päälle

kuljetettuamme sähköpyörätuolia 

liikkuvissa portaikoissa

kahdella eri tavalla.

Sen jälkeen kaikki tuntuu yhtä helpolta 

kuin taikominen,

rytmin tulkitseminen

tai kuumaliimapistoolin käyttö.

Lontoon metro on sambakoulu. 

524

Ääni lähtee matriarkasta ja kantaa häntä pitkin katua.

Passistatekniikan rakastaja-baiana,

kulkueen dramaattinen sopraano,

leijuu oktaavia ylempänä kuin kivet.

523

 

Matriarkkana korjaan lipunsuojelijan housut, 

ja juottajana matriarkan vannehameen.

Meistä kirjoitetaan muistokirjoituksia,

joista emme elävinä tunnistaisi itseämme.

Poistun matriarkkana maalialueelta Mestre Salan perässä

ihaillen ompelemiani pistoja hänen haarasaumassaan. 

Juottajana poistun.