lauantai 14. maaliskuuta 2020

87




Minun olisi vaikea nousta
yläpuolelle pukeissa.
Puhaltimet hurisevat lämpöä.

Hän kertoo, miten nähdä kädellä ja sormella.

He katsovat kynien läpi linjaa.
Yksi piirtää häpykarvat tarkasti,
yksi jättää kokonaan piirtämättä kasvatukseni.

Paikallaan oleminen huimaa.
Pystyssä pysytteleminen on epätodellista.

Keskittyä keuhkoihin.
Tuntea jalkapohjat, siirtää painoa millin verran.
Antaa lihaksen täristä selässä, koukistaa polvea näkymättömästi.
Täyttää koko ruumiinsa värillä

mieluummin kuin pyytää taukoa.

Jäädä mieluummin paikalleen tuskailemaan,
vaikertaa satumetsässä,

kuin puudutettuna.

Seistä alasti paino vasemmalla, lantio oikealla,
on silti makeampaa kuin vain seistä tai istua.

Kuunnella, oppia, miten hiili rahisee paperia vasten.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.