Suonet jyskyttävät päässä,
ja luulemme kusseemme housuun.
Pisarat osuvat ja uppoavat.
Lenkkeily on pelkkää lempeä.
Tästä ilosta polku lohkeaa,
ja vajoamme sen pohjalle pisaroiden perässä.
Kaukoputkeen katsomme yksin
ja rauhoitumme jokaisesta erosta
kuten rauhoitumme jälleennäkemisestä.
Tuoliin rakastuu
eri tavalla kuin eläimeen tai soittimeen,
vaikka ei aina omaan tuoliinsa.
Tästä ilosta polku lohkeaa,
ja vajoamme sen pohjalle pisaroiden perässä.
Kaukoputkeen katsomme yksin
ja rauhoitumme jokaisesta erosta
kuten rauhoitumme jälleennäkemisestä.
Tuoliin rakastuu
eri tavalla kuin eläimeen tai soittimeen,
vaikka ei aina omaan tuoliinsa.
Lenkkeilijä rakastuu kaverinsa tuoliin,
vieressä nitisevään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.