127

Nukahtelen kieleen.
Heräilen kuviin.
Kirja nyt ei tee kenestäkään runoilijaa.
Ei kaksikaan kirjaa. Uni tekee.

Käynnit nokosilla ovat liukumista oikeaan suuntaan.

Minun eräässä maailmassani etsitään vain eväitä,
katsellaan jopa runoja ja elokuvia niiden läpi.
Pienet osaavat retkeillä.

Luolassa asuva luuhauki haukkaa happea ilmasta.
Se on muinainen runo.
Jätän lähestymättä ja kuluttamatta sitä loppuun.