maanantai 9. marraskuuta 2020

189

 


Käsin kirjoitettu todellisuus on koukeroisempi kuin koukeroisuus itse.
Koukeroa koukeron perään. Valmiita ja keskeneräisiä koukeroita.
Kiukeroita, käykeröitä.
Kynän kuljettamisen pyörrettä.
Liike ja kynän kärjen liike ja liikkeen tuntua ja sormi ja ranne
ja kuviot paperilla ja värit ja rivit ja kirjaimet laulamassa
kuplivaa vettä.

Elämme vastaamattomuuksissa.
Ennen lukeneet saivat aina vastauksia, jos osasivat kysyä.
Nyt hekin ovat kaulaa myöten kysymysten ja vastausten puutteessa. 
Onhan teillä kaikilla heijastimet?
Heijastamme itseämme loputtomasti.
Vastailemme vain itse itsellemme muotoilemiimme kysymyksiin,
joihin ei ole vastausta. Olemme pelkkää  
koukeroista merkkien perässä kulkevaa merkkiä.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.