174

 

Joskus ilo on mattaa kipua.
Pieli jää kipuamatta silmiin, vaikka on bileet. Kulmakarva kiristää.

Sektorit laskeutuvat punaisina paketteina kuista,
ja sairaat lakkaavat olemasta velkaa läheisille siitä, että selviävät.

Kehno ajatus vaikeasti kerrottuna
onkin huonompi kuin hyvä idea mutkattomana runona.

Aika on vonksin vinksin. Tekee rampa tai nainen
minkä tahansa valinnan, hänen ajatellaan sisäistäneen vihan.

Uoma, uomo ja uomi: niistä viritetään uusi kansa, ansa.
Kakut tutisevat.

Käsin maalatut haivenet lepattavat lattialla laitetaivaassa.