Neljäkymmentäneljävuotias luopuu pöytälaatikosta
ja alkaa julkaista runoja bussissa.
Runot sanovat: "Älä litistä meitä kansilla."
Silloin kaksi 1940-luvulla syntynyttä nousee kyytiin,
istuu vierekkäisille penkeille
ja alkaa repiä aivoja toistensa päästä.
Runoilija tarjoaa ratkaisuksi nopeaa eroa
kk
k
k k k
k k k
k kirjo
itta
mm
m m m
m m
malla ruutuun: "Pariskuntaväkivalta joukkoliikennevälineissä pitäisi kieltää."
Eräs 1950-luvulla syntynyt kommentoi etupenkistä: "Kuljemme aivan
oikeaa reittiä. Tästä meidän kuuluukin mennä."
Ja saamme tietää, miten lupsakoilta vanhat parit kuulostavat
jutellessaan muille, hermojen riekaleet vielä roikkumassa hampaissaan.
Tässähän melkein viihtyy. Matka menee mukavasti kuunnellessa. Funikulaari
lähetetään juuri niin kauas kuin mielikuvitus yltää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.