42

Perjantaina minut vietiin irrotettavaksi.
Heillä oli muutakin ajateltavaa sinä aamuna
kuin minun mielettömyyteni.

Sanoivat: jos et suostu tähän, sitä paskiaista
ei päästetä lähellekään
vapautettua päätäsi.

Olisin halunnut,
että kehoni olisi työnnetty koneeseen,
josta olisi tullut ulos toinen henkilö.

Joku päästi minut omin käsin irti.
Ei kysynyt lupaa, ei katsonut silmiin, ei sanonut hei hei.

Sitä konetta minun on muistaminen,
että halvaantuisin yhä uudestaan, kunnolla.
Kallooni jäisi aisti.