perjantai 28. helmikuuta 2020

40





Luin kirjan, ja nyt sokea sanoo,
etten saa kuvitella häntä
ukrainalaiseksi muusikoksi.

Meidän on kirjoitettava niin pienistä asioista,
niin karmeista, ettei niitä uskoisi olevan olemassa.

Ukrainalaiset sokeat muusikot katosivat.

Hänen opettajansa oli näkevä
eikä pannut häntä kulkemaan kylästä kylään.

Ja minulla on pienessä pullossa vesi,
jossa on yhä hänen hengityksensä haju.

Voin mennä keskellä yötä asemalle ja istua penkille.
Voin mennä lukemaan, kuinka sokeat soittajat katosivat
silloin, kun ukkini käveli ulos kaivoksesta.

Pelastuneet sanovat, että meillä on yhä kaikki hyvin.
Kaikki on pielessä. Meillä ei ole mitään muuta
hätää kuin viha.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.