lauantai 26. maaliskuuta 2016

2





Oksat liituraitojen yläpuolella keinuvat, 
ottavat kantaa. En tiedä mihin.

Sinussa pysyy tammikuun oranssi valo.
Peruskaava ottaa rauhallisesti.

Sekäettäihminen kiemurtelee:
Ovatko kankaiden tekijät saaneet heille kuuluvan palkan,
onko lampaita kohdeltu lampaina,
pystyvätkö pyörätuolin käyttäjät pukeutumaan sinuun?

Tietä pitkin kulkeminen voi olla yhtä tärkeää 
kuin huomaamattomaksi tuleminen.

Oranssi valo kulkee vaakasuoraan ja pystysuoraan, 
lämmittää vuorin sisällä olevia jalkoja.

Oksisto suojaa, suonisto ruokkii, rihmasto tietää
paljon mutta ei kaikkea. 





1







Villakangashousujen vuorissa on triasetaattia ja polyamidia
ja sileällä pinnalla on nyrkkiin puristunut irrotettava käsi.

Osaamme kirjoa villaan isoimmat uurteemme. 
Niitä voi katsella näkemättäkin.

Loimi ja kude osaavat olla ihoa vasten.
Silti lämpö ulottuu hermoihin asti, ja nukka kulkee ihme kyllä ylös.

Osa ihmisistä uskoo käsitteisiin, 
osa improvisaation periaatteisiin, osa puvun peruskaavaan.

Housumme osaavat yhdistää liikkeet. 
Itse ratkeamme yrittäessämme samaa.