329

 

                                            Mek
                                         ko maala
                                    si, maksoi vuok
                                ran ja mietti, millais
                            ta olisi saada palkka työs
                         tä. Nauroimme vapaina ylirun
                     saat kuukautiset kestositeissä ja
                 hikiläiskät kovettuneina kainaloihin.

                                                                                Ja se kat
          seli kysyvästi sinne, missä ollaan niin päteviä aset
         tamaan ihmisiä eri luokkiin ja kiinnittämään hattuja
        päähän ja kirjaimia nimen perään.
              
                                                                      Nyt se opetti ja maala
       si ja mietti, millaista olisi, jos ei tekisi työtä koko sen ajan,
         kun on valveilla vaan myös unessa.
                                                                          
                                                                      "En tiedä yhtään mek
              koa, jolla olisi dosentin arvo", se sanoi. "Siksi niin
               monella dosentilla on mekko", vastasin henka
                   rista "ja ympärillä muita omistajia, liikut
                        tumassa alhaalta haetusta, ylhääl
                                tä myönnetystä, valmisvaat
                                       teesta, valmisaattees

                                            ta ja joistakin 
                                                katkenneis
                                                     ta sak
                                                       sis
                                                      ta
                                                     "
                                                    .     
                                                 

                                                M 
                                           utt

                                     a, te ehk

                               ä sanotte, meh
                        än pyysimme teitä puh

                      umaan mekoista ja maalaa

                    misesta. Tiituksenmekko se va 

                in jatkoi maalaamista ja miettimist 

             ä. Kysytte, miksi se toisti alanvaihtorit

           uaalinsa kahdennenkymmenennenviiden

         nen kerran kaksikymmentäviisi vuotta kes

        täneen maalaamisen, opettamisen ja mietti

       misen aikana. Miksi, te kysytte, se yritti op

        etella ymmärtämään koodausta, kun 

         se olisi vain voinut mennä jakam

           aan pyörällä postia keskellä

              yötä ja myydä seksiä

                  keskellä päivää

                    ja anoa, ano

                     a, anoa ra

                       haa. Se

                       teki ka

                       iken j

                       a huo

                       masi                 

                        että 

                        me                                  
                         kon                                     
                         on        

                           par                              aa  olla va                         
                             as                            lu                in                o               a

                               ta                      ha                    mek       ka     s       m   a
                                  maa           se                               ko, jo             aa          la              

                                         lata, jos                                                                         ta.