Klovni on tanssinut
peileihin päin
niin paljon, että
siitä on tullut
kova ja kestävä.
Nyt klovni on vetäisty
rinkiin, joka sanoo:
Olet me sellaisena kuin olet.
Se vaatii toisenl
aista kovuu
tta, ke
stävyyttä.
Tännekö asti
piti tulla?
kysyy
klov
ni.
Hanna Väätäisen runoja. Jos luet blogia kännykällä, käännä näyttö vaakasuoraan.
torstai 7. elokuuta 2025
624
Pimenevä Shibuya on ikkunasta katsottuna uusi laji.
Ylitämme ensin kävellen ja tuolilla,
sitten liikennevälineessä
risteyksen, oman ymmärryksemme.
Nyt kyytiin tulee toinenkin pyörätuoli.
Sen käyttäjä komentaa kuljettajaa
lähes äänettömästi,
sitten äreästi ja lopulta itkien
Ei! En halua turvavyötä!
Korvanapeissa soi, ja naputan
sormella istuimen pintaa.
Matkatoverimme ja me
ylitämme risteyksen toisensa jälkeen ilman vyötä
ja laulamme
pa ra
ramm para
pa ra
ramm para,
para mmm
pa ra,
para mmm
pa ra,
mm para
mpa
mpa
pa ra
mm para
mpa mpa
para
mpa
ra m pa ra
mmmm
parampa.
Ra mmm
para
mpa
ra mmm
para
mpa
ra.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)