Elokuvateatterissa istutaan syömättä
lopputekstien päättymiseen asti,
mutta ei täällä.
Nyt olen kokenut sen,
mitä Japanista halusin kokea, ajattelen,
tanssiessani sambaa mikrofoni kädessäni
viihdekeskuksessa, jossa voi laulaa
k-poppia, euroviisuja
ja anime-sarjan tunnussävelmiä
ja juoda niin paljon limsaa kuin jaksaa
ja tilata ruokaa tabletilla.
Joku tulee vain nukkumaan kahdeksi tunniksi
ilmastoituun tilaan,
lukemaan kirjaa isoäidille,
tekemään esitelmää,
odottamaan junaa.
Mitä se sellainen on,
ajattelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.