Meille sanotaan, että kaikille opetetaan kaikki.
Että mitään salaista tietoa ei ole. Silti kokeessa
kukaan ei esiinny ilman jalkoja
tai käsiä.
Käsittelemätön suru
tekee kuvioista pieniä
ylpeästä harjoittelusta
huolimatta.
Hengittämisen opettelu
odottaa vasta tulemistaan.
Ihmettelemme, miten paljon voimaa
pitää panna samaan kohtaan,
jotta syntyy kulma.
Syntyy kyynel, syntyy ruusu, syntyy aurinko.
Uusi on syrjässä
keskellä kaupunkia,
niin keskellä, ettei se
vielä näy kuvassa.
Mutta pyörien päältä,
hennalla koristellusta kädestä,
virkkuukoukusta ja silmäneulasta
lentää jo suukkoja,
kun uusi taval
lisuus kulkee
kohti. Erään
vapauden
koulun
salis
sa
on
peilit
mutta
vain
siksi,
että
sali
tuntuisi
suuremmalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.