keskiviikko 2. joulukuuta 2020

208

 


Tanssista kummin kanssa
tulee jokin muu kuin kuva. Muu kuin kuvasarja.
Jokin muu kuin sarjakuva. Tanssimme ruutuja muistamatta olla
huohottamatta tai mikä on ruutu. 

Puhekuplien sulamisvedet lomittuvat
kokolattiamaton ruutujen kanssa lattialla.
Kengänpohja nauraa. Leikkausjonossa
on menossa aine nimeltä Seuraa elokuvaa tanssien.

Käsivarsien ruudut mukisevat ilmassa.
Keuhkot muistuttavat olemassaolostaan teen tuoksussa. 

Valaistu pöytä on vinossa. 
Ihmiset tanssivat liikahtamatta
laboratorio-olosuhteissa valkoisissa takeissa,
vaikka voisivat olla ruskeissa, huomaamatta meitä.

Tanssi sipaisee tutkittua, loistavaa. Kummi lentää
kuin toimintafilmissä  
hidastetusti näytteiden ja mikroskooppien yli
vihreänä ja mustana yhdestä sirkuksesta toiseen.
Lähetämme laboratorioon kuulokkeilla
vatsamme ja reitemme äänet.

Nauran ja puhun kävellessäni pois.
Kirjoitan täsmälleen niin kuin tanssin.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.