616

 

Vammaiset tanssijat majailivat hökkelissä!

Kiitos tiedosta Pölkki, kiitos tiedosta Ren-in!

Se, mistä tuli sai alkunsa, on vähemmän tärkeää 

kuin se, että vammaisilla tanssijoilla

oli varaa pelkkään hökkeliin. 

Tuli sattui 

olemaan heidän voimakkain opettajansa.

Muistatteko, kun yhden tanssijan piti palvella

vain yhtä elementtiä? Toisin on nyt. Nyt

on palveltava ja hallittava yhtä aikaa kaikkia. 

               

615

 

Runoillani on yksi lukija.  

Yksi 

rii

tt

ää

siihen, että runot ovat olemassa.

Ren-in, kuuletko? Yhdessä on kaikki.

614

Tulen sambatunnille

      liian aikaisin, sillä Lontoossa 

         voi tapahtua mitä hyvänsä juuri silloin,

       kun haluaa vain matkustaa pisteestä

a pisteeseen e.

Peilittömän salin lattia on tanssittu kirjavaksi. 

Joissakin kouluissa passistat

ovat passistoja, fantasiat ovat fantasioita

      ja baianat ovat äitejä.

     Ehkä täälläkin

         (Lontoossa) 

           passistat ovat lapsia,

               fantasiat äitejä ja baianat

                     poissaolevia kummeja.

                   Täällä (Lontoossa) 

                  passista tulee 

         baianan tunnille

    oppimaan

      taitoja, 

         joita hän ei voi mistään 

                     muualta saada.

                Toisaalla,

             en kerro

           m  i  s  s  ä,

             valkoinen

                ja vanha

                baiana käyttää

                n-sanaa, eikä kukaan

              oikaise häntä.

         

Miten siellä 

                  (en kerro missä)

tanssijat oppisivat

    korjaamaan ryhtinsä

               ja ajastaan

jääneen baianan?

            

            Haluan käydä

  jokaisen 

 tapaamani 

sambistan kotona,

   jotta opin edes jotain

                  korjaamisesta. 

  Pikkuriikkiset takapihat 

                    ovat melkein

          kiinni lähijunien kiskoissa. 

                Talojen seinät ovat lähellä

                                  viereisten talojen seiniä.

         Kattojen yläpuolella kulkee juna.

     Miten silloin

         tulee uni?

                        

Tokiosta, 

       Lontoosta,

Turusta, Tampereelta ja Helsingistä

         ja Mynämäeltä,

                

    haen vain korjattavia samboja,

         toistuvia unia,

      jotka ovat tutunoutoja, 

              tuttuja, oudontuttuja ou

             toja tut tujaou tojatu t t uja, outo jatut

            tuja,

  tu ja

     et tu ja ettuja

                jaettu ja.

              

              

613

       Runoilijoiden pitäisi tanssia enemmän.

   Fantasian syntymäpäivillä tanssin niin,

 että tullessani lavalta

    tulen uimasta. Olen

       sukeltanut, kellunut,

       ollut perhonen, koira,

             sammakko, kissa. Olen

             kroolannut, tehnyt pellehypyn

            ja hukkunut. Riisun uimaperuukin

             uimakruunun, uimatopin, ui

        mahameen, uimakaulakorun,

          uimasukkahousut, uimajalkakorut

            ja uimakorkokengät. Riisun

               uimahihat ja -rinkan.

                  Irrotan uimasulat.

       

                      Puen 

                       päälleni arvet

                       peittävän

                        mekon,

                      

                       joka

                    osaa

                           

                            uida.

612

 

   Ren-in luopui monista turhista asioista

 vasta vanhana,

          siirtyi vasemmalle

               ja alkoi vihdoin luottaa 

                   tanssiin.

           Majassa oli tilaa kirjoittamiselle ja soittimille.

Keittiöpuutarhan vieressä mahtui liikkumaan. 

                        

          Tuuli ja puu opettivat miestä.

             

                    Vanhuus oli 

                        oikea aika

                        alkaa

                         harjoitella

                      jalkojen

            ja käsien itsenäisyyttä

     suhteessa päähän,

  jos sitä ei ollut tullut 

        tehneeksi aiemmin.

    

                      

611

 

Kiitos Ren-in!

Kiitos Stavros!

Kuudensadanyhdentoista runon

mittaisella rumballa on nyt nimi: samba.

 Koreografia ei käsittele mitään,

mutta kumartaa medikaalista,

 sosiaalista ja sosialistista

    mallia

           ja arvet paljastavaa

                 tanssimekkoa.

Sen diagnoosi,

   

        ja lääke on zuihitsu,

                 kirjallisuuden lajien

                      rampa kuningatar.

                     

 

610

 

Kohtaamiset paljastavat,

kuka osaa olla hyvä ihminen

ja kuka osaa vain tanssia hyvin.

Taiteilija pystyy molempiin.

609

 

Osata häipyä 

taustalle, kun astuu hahmona esiin. Osata hävitä

kuvasta

näkymällä.

Haluan tietää, missä se 

Bra Ja si pa li ni a 

on. Osaan tanssia siellä. 

608

 

Syön kylmää kirsikkatomaattihyytelöä.

Syön hyytelöä, jonka päällä on soijapapuja.

Syön hedelmähyytelöä. Olen 

    ruumiini lämpöinen hyytelö,

jonka silmämunat seuraavat 

vaunuissa liikkuvia merkkejä

koko matkan.

  Vien hyytelösormeni käsilaukkuni

      päälle ja piirrän

          näkymättömiä kuvia sen pintaan.

                Katakana, hiragana ja kanji.

                Jostain voi aloittaa.

               Viemisestä ja seu

                           raami

                         sesta.

607

 

Miksi he lähtisivät,

   kun he edelleen uskovat? Uskovat,

                           ettei mikään ole niin

                                            hyvää kuin

                                                       

                                                     hyvä

                                                 

                                       työpai

                             kkaju

                    oru?

    Miksi he

           hylkäisivät

                      

                        

                            tarinoidensa

                      

                lähteen?

Itken kuumassa

Japanin-ikävää.

Kaipaan kau

punkeja

ilman

tupa

kan

sa

vua.

Kaipaan

kaupunkeja,

 joissa saisin

    heti potkut.

       Tänään tein

        neljä tuntia työtä

         35-asteisessa ompelimossa.

            Odotin bussia kymmenen

minuuttia. Odotin ilmastoitua

bussia tupakansavussa.

                        Kaksi miestä kävi

               pyytämässä

      rahaa.

606

 

Katsella omia lapsiaan 

  kuuntelemassa opastusta kielellä,

       jota he eivät tunne. Kuunnella 

          heidän kanssaan rytmiä 

       ja melodiaa. Olla

   näky

     mätön

       kysymys

         taiteesta

          ja sek

        sit

           yö

             stä Shimabarassa.

                        Shinjukussa

                           työ oli

                          esillä

                   eikä

        piilossa

   niin

kuin

 täällä.

         Lolitat

           seisoivat

    kyltit kädes

sään

   kadulla.

       Baarin

          ulkopuolella

               he makasivat

         kuvissa

           ilman kylttejä.

      

                Huom

                    ata op

                     paan

                       toist

                       ele

                   mat tavut.

                Huomata katto.

       Antaa varpaiden

     liukua mattojen

       pintaa pitkin.

          Levätä ta

       tamituok

        sussa. 

         Kat

    sella kuu 

   muutta, jota

        on katseltu

            kaue

              mm

            in

              kuin

                muoviäm

                             päreitä.

                       Katsoa telinettä, 

                    johon miekat 

                  jätettiin. 

                       Muis

                          unoh

                         taa

                          taa

                      kotona

           eteisessä 

 roikkuva 

            

                   miekka.

                       Muis

                         

                       taa

                       työ.

                    Muistaa

               tutkinto.  

             Tanssia

     haikuja.

 

     Ehdottaa

        klovnien

            haikupiiriä

                 Turkuun.

                

                  

                  

             

   

605

 

Älä katso ihmisiä liian tarkasti, neuvon itseäni,

kun menemme lähijunaan ilman opasta.

Löydämme oikeaan hissiin ja vasemmalle raiteelle

neljän ihmisen ja yhden pyörätuolin laumana. 

Täydessä vaunussa

nainen katsoo minua silmiin. Hän

sulkee ja avaa silmät hitaasti kuin puhuisi

kissalle. "Tämä vaunu tulee täyteen."

Alessi sanoi jotain sellaista, että jos

pystyy liikuttamaan silmiään,

pystyy tanssimaan. Vastaamme "Jos ei enää pysty

liikuttamaan silmiään, pitää pysyä tanssijana."

Perillä tanssijat 

tulevat juttelemaan 

kanssamme ennen esityksen alkua

ja esityksen jälkeen. Muuttaisin Asakusaan heti.

Menisin tanssikabareehen klovniksi

itkettämään tarinoillani kaiken maailman sambistoja.

604

 

Kamejimagawan puiston kohdalla

Tokio näyttää vähän Lontoolta,

Lontoolta ilman ihmisiä.

Talojen välissä roikkuvilla kaapeleilla

varustetulla Lontoolta. Lontoolta,

jossa on helppo liikkua pyörätuolilla.

Kerrostalojen lomaan on jäänyt omakotitalo ja

rakentamaton tontti. Ylitämme

tyhjän risteyksen,

ytimessä.

Maistamme sakea viimeisenä iltana.

Kuva etiketistä. Kasa 

tyhjiä pulloja hotellihuoneessa Rodoksella,

vanhempieni juomia. Minulla on kuva niistä.

603

Astun kuvitteellisten kotiin,

jossa valokuvaaminen on kielletty.

Takenori Otaken puvut kaipaavat vain Harajukuun eksynyttä sambistaa,

jolta puuttuu mekko.

Rinkka, päähine ja jalkakorut on 

tehtävä itse. 

Niin kuin ne on tehtävä joka tapauksessa

ellei satu olemaan liian suuri palkka.

Mies taivuttelee rautalankaa 

tanssilattian reunalla Vapauden koulun

harjoituksissa. Nyt ymmärrän.

602

 

                  Menen

    liikkeeseen. 

Luulen

 sitä

    kir

            jak

       

            aupaksi, mutta

 

       siellä myydään

  silmälaseja.

 Pokia ja kirjoja 

on siellä kaikissa tasoissa

             toistensa lomassa.

            Kysyn löytyykö

                     kortteja.

                          Niitä löytyy

                             takah

                                 uoneesta.

                                Yhdessä

                                  on

                             kuva

             nuoresta

       naisesta

            pianon

                ääressä,

                     isoäidistä.

                          Menemme

                     pysäkille.

             Odotan

       bussia

 väärästä

suunnasta.

  Huomaan vas

     emmanpuoleisen

          liikenteen vasta silloin.

                Mietin, millä laseilla olisin

                                 huomannut

   

           sen heti.

601

 

         Naiset vetävät käsiinsä

auringolta suojaavat irtohihat

ja lähtevät polkemaan tunnille. 

Sambakoulun lipussa on aurinko. 

         Kuinka kuuma

               kesä voi olla, he kysyvät laulaen

                   ja näyttävät, miten sambaan

                      pannaan

                         j-pop-liike.

Aseman pihalla on vesisuihkuja,

                joiden alla 

                       istutaan

      vaatteet päällä,

jotta jaksettaisiin

   matkustaa.

    

        Pumput suoltavat kylmää ilmaa

                huoneisiin. Kylpyhuone

    muuttuu napin painalluksella

kuivauskaapiksi. 

    Itsensä saa kuivaksi ilman pyyhettä.

600

 

Katson viljelypalstoja junan ikkunasta.

        Nipistän itseäni varmistuakseni siitä,

               että olen täällä.

        

         Syön edamame-papuja ja itken.

  Tuhat vuotta vanha tanssitaide

tarjoillaan eteeni.

    

      Nauratte minulle,

     kun sanon, että

ymmärrän kabukia, kyomaita ja bugakua

katsoessani niitä ensimmäistä kertaa.

Ne ovat nykytanssia,

           performanssitaidetta

                  ja musikaali.

       Tunne näkyy

puvun värinä,

värinänä.

  

599

 

17-vuotias tuntee tulleensa kotiin

tunnistaessaan tiktokkaajan

tokiolaisessa kaupassa ja ottaessaan yhteiskuvan.

"Sen kontentti on Japani."

17-vuotias tuntee tulleensa kotiin kuullessaan vanhaa k-poppia ruokapaikassa

ja voidessaan hyräillä mukana.

Etsin minäkin kontenttia, kotia

                ja löydän ne, sen, ne, sen, ne sen, ne sen, nesenne sen ne 

salista, jonka ovessa lukee vapaus. Oven takana 

tykyttää Tokion 

japanilaisista Brasilioista 

yksi. Tunnistan rakenteet, tanssin.

598

 

Tiedän heti, että tulen myöhemmin

kaipaamaan lintujen laulua

ja vuoristopuron lorinaa. 

Paneelissa lukee Yksityisyys.

12-vuotias kutsuu sitä kulttuuripaniikiksi.

Kädellä saa koskea seinään

asennettuun paneeliin.

Se, ken tietää oikeat merkit,

voi saada kannen avautumaan

ja sulkeutumaan. Hätä opettaa lukemaan.

Meiltä kestää joitakin päiviä oppia.

597

 

Meitä opastetaan kuvin, sarjakuvin ja kuvasarjoin.

Meitä kuljetetaan oikealle raiteelle.

Meitä kiitetään siitä,  

että ymmärsimme kysyä, 

kun emme olleet varmoja.

                 Klovnit ovat kysymisen mestareita.

Valitsemme yksittäispakatut

              keitetyt, savustetut 

kananmunat. Otamme riisikolmiot ja lounaat.

Kesäpukuinen mies ottaa mangan ja valkoisen sämpylän, 

jonka välissä on kirkkaan vihreää kiwihedelmähilloa.

Avaamme lounaat asemalla

pyörätuoliasiakkaiden omassa odotushuoneessa, 

kun muut asiakkaat avaavat omansa. 

Suuhun työnnettävä, pureskeltava taide

täyttää kalvomme ennen kuin liu'umme junaan.

596

 

Lapset menevät

EVAN sisään. Leikki alkaa heti.

Iltaisin katsomme sarjaa,

jossa on niin hyvä tunnussävelmä,

etten suostu ohittamaan sitä.

Katson sarjaa laulun takia.

Melodia check. Soinnut check. 

Sanoissa menee kauan. 

Oppia lukemaan, kirjoittamaan ja lausumaan. 

Antaa silmien kulkea 

merkkejä pitkin.

Antaa käden kulkea.

Yoko Takahashin ääni muuttaa

      asumaan huoneeseemme. 

Tuijotamme kateellisina

         metroaseman työntekijän kättä 

hänen piirtäessään merkkejä muistilappuun,

               jotta saamme oppaan.

Kysymme miltä laiturilta pääsemme kieleen.

595

 

Kiotossa lapsi haluaa näyttää minulle jotain. Hän vie

minut halpaketjun myymälään,

jossa särkylääkkeet ja alkoholijuomat

ovat yhden hyllyvälin päässä toisistaan.

"Katso äiti, täällä on monta kerrosta."

Valitsemme maskeja. 

Käytävillä on pieniä ruutuja 

silmien korkeudelle aseteltuina 

ja niiden toisiinsa sekoittuvat musiikit.

Näen kuvat yhdestä ja kuulen puheet

   toisesta. Tulevaisuuden museossa 

      tulemme tunnustelemaan vauvojen leluja ja aikuisten leluja

            samaan aikaan valojen välkkyessä ympärillä. 

594

 

Meduusat uivat jättimäisissä koeputkissa.

Kapybara makaa liikkumatta lämpölampun alla.

Delfiinit esittävät tanssishown. 

Mikropossujen ympärille on rakennettu kahvila.

Luteet matkustelevat

                                               mantereelta toiselle 

                   kysymättä ihmisiltä lupaa.

593

 

Matkustamme oleilemaan 

sopivan viileissä tiloissa

kahdeksaksitoista päiväksi.

Pakenemme Euroopan hellettä 

Aasian kauppoihin.

Palaan ompelimoon. Kuvittelen

sen viilennettynä. Kai p  aan, ku  vit   te   len

sopivasti viilennettyihin tiloihin sijoitettuja 

lämmitettyjä wc-istuimia,

kun Turussa ja Tokiossa on yhtä lämmintä.

592

 

He avasivat itsensä samoilla liikkeillä, 

nopeasti,

joilla minut oli opetettu avaamaan itseni

hitaasti, 

ja tunsin hellyyttä

kaikkia juoksijoita kohtaan.

Olisin saanut mukaani kaalin,

jos olisin onnistunut näkemään maalin

helteessä

keskellä päivää. 

Onnistuin illalla Tokiossa ja aamulla Kiotossa

mutta missään en keskellä päivää

juossut niin kuin Tokyo stationilla

oppaan perässä kohti oikeaa laituria

ja tuntenut samanlaista hellyyttä

kuin nähdessäni jossain kävellessäni juoksijan

tai vanhoja ja lihavia ja vammaisia

                    ihmisiä

                                                  tanssimassa sambaa.

591

 

Elokuvateatterissa istutaan syömättä


lopputekstien päättymiseen asti,


mutta ei täällä.





Nyt olen kokenut sen,



mitä Japanista halusin kokea, ajattelen,



tanssiessani sambaa mikrofoni kädessäni




viihdekeskuksessa, jossa voi laulaa

k-poppia, euroviisuja

ja anime-sarjan tunnussävelmiä

ja juoda niin paljon limsaa kuin jaksaa

ja tilata ruokaa tabletilla.

Joku tulee vain nukkumaan kahdeksi tunniksi

ilmastoituun tilaan,

lukemaan kirjaa isoäidille,

tekemään esitelmää,

odottamaan junaa.

              Mitä se sellainen on,

                           ajattelen.

590

 

Hoitamatta jätetty häiriö leviää lähtöaulaan. 

Lapset ovat vielä liian pieniä näkemään sitä.

Se ei häviä, 

vaikka perhe lentäisi 13 tuntia

                       yhteen suuntaan

ja jatkaisi siitä vielä 13 tuntia eteenpäin.

Hyvää matkaa, Suomi, ajattelemme.

               Siitäkin voisi tehdä samban.

Ajamme Tokiossa kaksi kertaa harhaan.

Löydämme vapauden sambakoulun

elämänpituisen oppimisen keskuksesta.

Solisti säästää itseään tänään, 

selkä suorana, niin suorana. Kukaan ei ole

coolimpi kuin hän. Saan tervehtiä lippua.

Sellaisen tilanteen koreografiaa

minulle ei ole kerrottu kotona eikä koulussa.

Löydän uuden isän.

Tanssin kokonaisen

pitkän kulkuekeikan korkeimmissa

                mahdollisissa koroissa.

Jaloilta kestää kolme päivää sisäistää,

mitä niille tapahtui.

Samba tuijottaa totisena

                ja kovana minua jostain pohjalta.

589

 

Kosmiset laulajat

      istuvat matalilla pesujakkaroillaan

                               ja laskevat vettä vateihin. 

He katsovat itseään peileistä peseytyessään,

ja valvojat katsovat heitä

lomakeskuksen ulkoaltaan reunalta.

Tämä teos puuttuu galleriasta.

Laulajat kelluvat digimeressä. 

He hymyilevät unisina 

keskellä avautuvia kukkia.

        Kolonialistin ja kolonialisoidun 

   seinälle

     skannatut liput

                lipuvat toistensa ohi.

Tanssijat häpeävät kertoa, mistä tulevat.

            Ich komme..., he sanovat,

                    ja pukeutuvat eri tavalla 

    kuin asekauppiaat ja turistit.

588

 

Opiskelija teki tanssijalle takin, 

jonka nimi oli Aika.

Se oli mahdoton pitää, vaikka vuori oli liukas.

Värein ajatteleva jähmettyi

         valitsemansa

                               mustavalkoisen sisään.

Viittaan tulee purppuranpunaisia kuusia.

Kioto ja Tokio pursuavat

vanhoista kimonoista ommeltuja laukkuja,

Turku 

kuusiverhoista ommeltuja kimonoita.

"Näyttäkää, mitä sisällä tapahtuu!"

"Poistakaa verhot ikkunoista!"

               opiskelijat huutavat.

587

 

Nyt linnut nukkuvat. Nyt linnut ovat hereillä.

Juuri ennen ääntä on uni.

Aloittaa päivä

               kuin olisi joka aamu matkalla

a pai 

jas kas

sa, jossa 

Aika on lau 

                             lu.

586

 

Minulle oli sanottu. että Tokiossa on ihmisiä joka paikassa.

Rannassa ei ole ketään. Puistossa

ei ketään. Kujalla on kissa.

Kokonainen kaupunki kaupungissa on tyhjä.

Tokiolaiset ovat sambatunnilla. Turistit 

ovat ylittämässä risteystä Shibuyassa. 

Meri tuoksuu tyynenä.

585

 

Ruoka on imenyt värit kylistä.

Tunteet on kannettu pöytiin. 

Ne tunnustellaan pieninä annoksina läpi.

Ilmeet keinuvat kasvoilta kasvoihin.

"Syöminen on tanssia",  mestari väittää.

Ruokailijat pudistelevat ja nyökkäilevät.

Meriahven esittää hiljaista.

584

 

Mekon kantaja rakastuu lippupariin,

lippupari 

kantajan vapauteen

vaihtaa runosta,

  alasta

   toiseen kesken esityksen.

Apilat kukkivat samaan aikaan 

kummallakin puolella maapalloa.

Otava tanssii alasti 

                   makuulla, pystyssä.

Kirja on aiheeton,

sillä vain runo voi kertoa 

                                 tanssimisesta.

583

 

Voitit bingossa,

ja olimme sen verran hyvissä väleissä,

että pääsin lukemaan

Ahokumpua luotijunassa ja pilvenpiirtäjässä

tuhansien kilometrien päässä kotoa.

Länsi murhasi kansan. 

Tätä barbaarien Amerikka-Eurooppaa

emme pääse pakoon edes Japaniin.

Katsokaamme lapsiamme kansana.

Kiotossa, Tokiossa

mies istuu hiljaa sillan alla, koko omaisuus

viidessä matkalaukussa. 

Kuljetamme yhteiset lapsemme hänen ohitseen

rautatien tuoksussa

jenien, junien ulinassa.