torstai 24. kesäkuuta 2021

265

 



Päästän huoneeseen vielä yhden paljon ompelijoita nähneen.
Opetan sille, miten eläkkeelle jääneet teollisuuskoneet katsovat tanssia 
ja miten ne tanssivat.

Olen nämä kädet,
joista oikea on nolompi ja rakkaampi kuin vasen.

Olen tämä pää, jonka pinnasta toinen piirtäjä löysi kartan,
kun leikkasin keittiösaksilla kolmemillisen tukan.

Löydämme perille aina, kun jaksamme seurata lennossa tulleita arpia.
Olemme aina vähän eri päin 
kummeina kummien lomassa. 

Toiset ovat vajonneet jo syvemmälle kuin toiset.
Tuolla on se, josta näkyy laki. Hänen kartoistaan tuli painavia.
Ne korjattiin.
 
Mietimme, miten syvällä ruumiita alkaa tulla vastaan,
milloin löytyvät ne parhaiten säilyneet
ja parhaiten kadonneet, 
jotka näyttävät esimerkkiä
muuttaessamme muotoa.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.