Lins jää meille tuntemattomaksi
ja niin hänen pitääkin,
kun omassa Roomassamme
tutustumme Iveteen, Valdireneen, Brancuraan, Sodréen ja Silvaan.
Samba syntyy joka paikassa uudestaan,
vaikka katolilaiset poliisit hakkasivat pyhiä äitejä ja heidän oppilaitaan
ja ottivat sambistoilta soittimet ja rikkoivat ne
ja vaikka valkoiset laulajat
esittivät mustien säveltämiä samboja ominaan.
Kaikki se takaraivossa, eturaivossa ja keskimmäisessä raivossa
jätämme käymättä Vatikaanissa,
uskovien huvipuistossa,
mutta kiitämme nunnia kaikesta raa'asta työstä.
Kohta heidän autettavansa parantavat heitä, vaihtavat heidän
vaippojaan, tutkivat heidän taidettaan, ajavat heidän bussejaan
ja opettavat heille sambaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.