sunnuntai 3. toukokuuta 2020

102





Kallion reunassa on Maja, 
jonka seinään vesi, aurinko ja puu ovat tehneet kuvat.
Menemme taikaportin läpi, istumme kivilammen reunalla, 
katsomme puuta.

Polun päässä on auringon istumapaikka. 
Tuossa pehmeässä kohdassa minä makasin eilen, hän sanoo. 

Hän esittelee kaatuneet puut kuin mekot.
Hän näyttää, mistä kulmasta oksat ovat kummalliset.
Hän kehuu sammalta puretun talon perustuksilla.

Kotona itken neuloksen kireyttä ja katkennutta puikkoa.
Tyttö katsoo vierestä koettaen tiristää muutaman kyynelen.












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.