lauantai 12. joulukuuta 2020

213

 





            Käskemme itseämme

              yltämään ompelussa 

                 samaan kuin sama.
                   Yritämme keksiä 

                      tavan viedä 

                        sormien 

                       liikkeet 

                        neulojen 

                        kanssa
                         tasolle, 

                           jolla 

                           maail

                             man 

                             mekot 



                                   me


                                      ne

                                       vät


                                           järje





                                               s       tyk         seen.     .




                                              Mutta ne menevät sekaisin



                              välittämättä siitä, 

                                        miten tanssimme

                                                tai ompe

                                             lemme.
                                                                                                          








                      Opimme

             huomaamaan 
         minimaalisia eroja 
       maksimaalisesti tuohtuneina.












                                        Odotamme 





                                       nou  las  su  ku



                                                                           




asemaan






jossa voimme

tehdä 
 
päätök

set 
kaik
kien
m
e
kk
oj
en

p
u.
o
le
s
ta.




Jon

otamme 

onnellisina

paikkaan,
jota ei ole.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.