Pelkään matkustaa autossa,
vaikka olen tanssinut autossa laskettelijan aluskerrastossa
ja sen päälle vedetyssä uimapuvussa
ja sukeltanut pää edellä jalkatilaan
ja kiivennyt istumaan kyykkyyn niskatuen päälle.
Uskallan lu ke pu ke a runoja missä järjestyksessä haluan.
Uskallan pu ke lu ke a ihmisille keskeneräisiä vaatteita.
En pelkää matkustaa runossa enkä mekossa.
Uskallan pukea alle päällysrunot ja niiden päälle alusrunot.
Ja puhki kuluneen runon päälle uskallan pukea hermot
ja kytkeä ne epäonnistuneesti kylkeen.
Silloin rento runo roikkuu taas koukussa,
mutta sen hauis nousee ja laskee, sisään, ulos.
Laskospohjaan kirjon käteni hengityksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.