Opettaja näyttää rytmin,
johon sata vuotta sitten piilotettiin jumala.
Aloitan myöhässä ja lopetan myöhässä.
En meinaa ehtiä bussista ulos ennen
kuin ovet menevät kiinni. Tämä
lattialla edes takaisin huojuva
sämpylä on vain yksi to
tuus, kameran versio
tapahtunees
ta. Lanti
olla p
yör
ivä
m
oo
ttori
on toinen totuus.
Opettaja muistuttaa minua
hengittämisestä. Hän muistuttaa, että
voin kertoa arjesta. Osaan piilottaa
rytmiin ihmisen. Minusta
tulee vielä soitin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.