Nelikko meni ompelemaan yhdessä.
Josephine Baker katseli taivaasta.
Alettiin valita musiikkia, mekkoa.
Kehno halusi lempimusiikkia.
Keskinkertainen musiikkia, jonka tunsi.
Kelpo sanoi tekevänsä tanssin
mihin tahansa.
Kelpokelp sanoi olevansa musiikki.
Pantiin Kun soimaan.
Kehno heitti kappaleen päälleen, kyyristyi
ja murahti ivallisesti.
Keskinkertainen teki
rakenteista huoneen ja huoneeseen oven.
Kelpo meni ovesta käytävään
ennen kuin loikkasi pihalle.
Kelpokelp tönäisi keijut liikkeeseen,
herätti myyrät
ja antoi salamoiden valaista pihan,
talon, huoneen ja mekon.
Ole rauhassa abstrakti, sanoi Baker.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.